Ajattelin
tässä vähän sellaista teemaa, kuin ennakkoasenteet. Ihmisillä on
aika paljon monenlaisia ennakkoasenteita toisia ihmisiä kohtaan ja
näin he saavat valheellisen, sanoisinko että kuvitteellisen kuvan
toisesta.
Se,
mistä olen itsekin saanut kokea erilaisia ennakkoluuloja ja
-asenteita, on se, että minulla on pitkät hiukset. Monesti minua
katsotaan vähän eri tavalla kuin toisia yleisen ennakkoasenteen
takia. Joskus minulle sanottiinkin, että mene parturiin tai osta
kitara. Minulla on nykyisin yksitoista kitaraa.
Ihmisillä
on huono tapa kehitellä erilaisia sovinnaisuussääntöjä, joista
poikkeaminen on aina olevinaan jotenkin tuomittavaa.
Se
että joku tai jotkut ovat joskus jossain päin maailmaa leimanneet
kaikki pitkähiuksiset jonkinlaisiksi, tai oikeastaan he eivät ole
leimanneet, vaan ihmiset ovat luoneet itselleen sellaisen
ennakkokäsityksen, että kaikki olisivat samanlaisia, kenellä on
pitkä tukka ja kaikki kaljut olisivat samanlaisia, kaikki
keskipitkät hiukset omaavat olisivat samanlaisia, mutta heissä
kaikissa kuitenkin on hyvin paljon eroja.
On
myös tosiasia että kaljupäitä on monenlaisia, toiset ovat
vanhuuttaan kaljuuntuneet, toisen muuten vaan kaljuuntuneet
nuorempana, toiset ovat lääkityksen takia kuten syöpää
sairastavat, sitten on niitä, jotka taas työnsä puolesta joutuvat
ajamaan hiuksensa kaljuksi, sitten on myös niitä jotka haluavat
esittää jotain olemalla kalju, mutta nykyaikana on myös yhä
enenevässä määrin kaljupäisyyttä siksi, että ei uskalleta
poiketa kaveripiirin tietynlaisesta sovinnaisuussäännöstä.
Ja
samoin löytyy pitkähiuksisia, niitä jotka eivät halua hoitaa
hiuksia liikaa, vaan haluavat antaa sen kasvaa luonnollisesti, aika
paljon luontoihmisiä on näissä, mutta on myös toki ituhippejä ja
muita hippejä ja rastafareja, jotka liittyvät enemmän sitten
huumepuolelle, mutta myös niin kuin minä, että minulla on
ammattini puolesta pitkät hiukset, niin kuin progressiivisessa
musiikissa, heavy rockissa, psykedeelisessa musiikissa ja muussa
sellaisessa pitkähiuksisten musiikissa on yleensä ollut tapana.
Tässäkin on kyllä tietynlainen sovinnaissääntö pohjalla, mutta
kuitenkin pitkä tukka antaa uskottavuutta enemmän tämän
tyyliselle musiikille. Lyhyt tukka toisi mielestäni turhan kesyn
vaikutelman.
Sitten
on näitä ennakkoasenteita erilaisia poliittisia puolueita ja
vakaumuksia kohtaan. Jos jossain näkyy, että olet esimerkiksi
vihreä, perussuomalainen, kokoomuslainen, kommari tai mikä tahansa,
aina siitä luodaan ensin mielikuva, että sinä olet sitten se, mitä
sinun kannattama puolueesi ylipäätään on.
Sinua
ei luokitella enää ihmisenä, ei huomioida enää ihmisen
persoonaa, vaan sinut luokitellaan juuri tämän
ennakkoasenteellisuuden mukaan.
Tällainen
ennakkoasenteellisuus on juuri sitä pahimman laatuista luokittelua,
vaikka eihän me saataisi enää nykyään luokitella ihmisiä eri
rotuihin, emmekä muutenkaan, sitähän on laissa syrjinnän kielto.
Emme
me kyllä saisi ennakkoasenteellisesti luokitella ketään yhtään
mihinkään muuhunkaan.
Meidän
täytyy osata lähestyä jokaista ihmistä henkilönä. Nykyään on
kovasti ollut kuitenkin muotia se, että jos vaan olet esimerkiksi
perussuomalainen tai jokin muu kansallismielinen, niin heti ollaan
sitä natsileimaa lyömässä.
Ei
perussuomalaisissa juurikaan natseja ole siinä määrin, kuin tämä
erheellinen luokittelu antaa ymmärtää.
Sitten
ennakkoasenteita on myös vaatetuksen suhteen. Minä en tykkää
pitää pukua päällä, enkä hirveästi farkkuja, ne ovat jäykkiä
ja vastenmielisiä käyttää.
Minun
asusteeni on lähinnä kesällä sortsit ja verkkarit ja talvella
verkkarit, toppahousut tai maastohousut. Lähinnä sellaisia
vaatekappaleita käytän sen takia, että niitä on paljon mukavampi
ja käytännöllisempi käyttää.
Jos
joku haluaa käyttää farkkuja, käyttäköön, mutta ei minkään
vaatteen käyttäminen saisi perustua toisten odotusten tai
sovinnaissääntöjen orjuuteen.
Mutta
siis ihmisillä on ennakkoasenteita myös näissäkin, että miten
pukeutuu. Ei voi kuin pitää sellaista sovinnaisuussääntöä
turhana rasitteena ihmiselle, oikeastaan siis tyhminä rasitteena.
Ihmisillä
on ennakkoasenteita myös siitä, että minkälaisella autolla
ajelet. Onko koulutus minkälainen, minkälainen on palkkaus.
Monesti
hyvin palkattu ihminen voi olla paljon tyhmempikin ja
aikaansaamattomampi, kuin se, joka saa pientä palkkaa tai joutuu
yhdeksän euron päiväpalkalla tekemään näitä valetöitä,
joilla paikataan tilastoja.
Tiedän,
että näissä valtion orjahommissa on hyvinkin paljon fiksuja
ihmisiä, ja taas umpityhmiä luusereita on laitettu hyviin
virkoihin. Ehkä osataan pari asiaa, mitkä on opeteltu työssä,
jossa on oltu vuosikymmeniä, mutta sitten taas täällä yhdeksän
euron päivähommasektorilla on paljon sellaisia ihmisiä, jotka
osaavat hyvin paljon erilaisia asioita.
He
ovat joutuneet kokeilemaan elämässä monenlaista työtä ja
oppineet perusasioita monenlaisessa hommassa ja lukeneetkin,
itseopiskelleet.
Ei
sentään aina tarvita kouluja. Minä olen itsekin säveltäjäksi
opiskellut. Enkä ole tarvinnut mitään vuosia kestäviä
koulutuksia, vaan itse olen opiskellut ja olen saanut sen, mitä olen
hakenut ja tarvinnut siltä alalta.
Ja
jos en mitä tiedä, tiedän sen, mistä sen löytää sen tiedon. Se
on riittänyt ja se riittää jatkossakin.
On
toki meillä ennakkoasenteita myös ihonvärin vuoksi. Minä sain
lapsena kuulla myös siitä, että olen vähän tummempi iholtani,
tai tummat silmät minulla on. Mikä näyttää tekevän sen, että
minä näyttäisin muutenkin vähän tummemmalta, kun kesällä
paljon otan aurinkoa, sillä olen nopea ruskettumaan.
Joskus
jotkut ovat luulleet minua pakolaiseksikin. Minä olen saanut ainakin
ennen kuulla niistäkin asioista paljon ennakkoluuloisia kommentteja
ja kohdannut asenteita.
Minä
en sorra ketään ihonvärin takia. En minkään muunkaan, paitsi
kaikkia muslimeita kohtaan olen kuitenkin kaiken varalta
ennakkoasenteellinen, sillä en osaa luottaa muslimeihin.
Facebookissa
pyytelen auliisti kaveriksi, oli hän sitten mitä poliittista
puoluetta tahansa, oli sitten homo tai lesbo tai hetero tai vaikka
mikä tahansa.
Minä
itse kommentoin aika rankasti homoudesta, koska pidän sitä
kristinuskon vastaisena. Silti minä hyväksyn kavereiksi homojakin,
myös olen hyväksynyt muslimeita, mutta koetan olla kuitenkin
varovainen hyväksyessä muslimeita, koska tiedän, että heillä on
aika monella tarkoitus tuhota länsimaista sivistystä.
Ei
se mitään, jos minulla vähän aikaa onkin välillä joku muslimi
kaverilistalla, koska ainakin pääsääntöisesti jaan musiikkiani
ja ajatuksiani sosiaalisessa mediassa ja mikäli niitä ei oteta
vastaan, poistan sellaiset kavereista, koska en koe heitä
tarvitsevani.
Elikkä
minun kavereissa saa käydä, sinne ei ole pakko jäädä, jos ei
hyväksy minua tällaisena, kuin olen ilman ennakkoluuloja ja
asenteita.
Myös
näissä ennakkoasenteissa voi olla ylisuuria odotuksia toista
ihmistä kohtaan tai sitten hyvin kielteisiä ja väheksyviä, myös
ennakkoluuloja ja pelkoja. Kyllä minäkin nuorena käydessäni
pienkoneasentajan koulutuksen koin vaikka mitä asenteita itseäni
kohtaan, en ollut siitä alun perin edes kiinnostunut, mutta
sellaisen jouduin käymään, kun en kiinnostavampaankaan
koulutukseen päässyt. Elektroniikka-asentajaksi olisin halunnut,
mutta pienkoneenkorjaajan linjan sitten ammattikoulussa kävin.
Enkä
ole oikein tykännyt siitä hommasta, autoja olen kuitenkin
mieluummin laitellut ja ehkä olisi se autopuoli pitänyt käydäkin.
Pienkonepuolen koneita minulle aina tuotiin korjattavaksi, mutta
eihän minulla ollut mittareita ja muita välineitä. En minä niitä
pystynyt korjailemaan, nyt vaan moni luulee, että jos on jonkun
koulutuksen käynyt, niin sehän pystyy tekemään mitä vaan
kaikelle sille, mitä sille eteen työnnetään.
Jos
ei ole resursseja tai mahdollisuuksia tehdä, niin on aika hankala
sitten tehdä mitään.
Sitten
on monesti ihmisiä paljon, joilla on myös tällainen ennakkoasenne
ja ennakkoluulo, että jos kerran tekee, niin sitä kuvitellaan, että
se tekee niin aina. Poliiseilla on tällainen harhakäsitys hyvin
tiukasti juurtunut mieleen. Usein he kuvittelevat, että rikollinen
on aina rikollinen. Jos joskus vahingossa tekee rikoksen, niin
odotetaan automaattisesti, että kohta se tekee uudelleen uuden
rikoksen.
Kuvitellaan
myös, että rikollinen palaa rikospaikalle. On niitä tyhmiä
rikollisia, jotka palaavatkin sinne, mutta viisaampi ei palaa vaan
viisaampi tietää että kannattaa vaihtaa maisemaa välillä,
vaihtaa toimintatapaa, vaihtaa täysin omaa tyyliä.
Myös
kitaran kanssa liikkuessani kapakoissa sain aina tiettyjä
ennakkoasenteita ja -odotuksia kuulla. Jos siellä oli joku soittanut
joskus jotain Uralin pihlajaa tai Lokki-valssia ja muita sellaisia,
niin minulta odotettiin myös sitä samaa. Minähän en niitä
osannut, enkä tykännyt soitella. Minä osasin enemmän nuoremman
polven musiikkia, mikä oli siihen porukkaan verrattuna silloin 20
vuotta sitten Kuopion kuppiloissa jotain Beatlesia ja Rafaelin
Enkeleitä, Tuomari Nurmiota ja Hectoria, sekä muita tuollasia,
mutta tuota vanhempaa tanssimusiikkia ei.
Se
ei ollut koskaan kolahtanut minulle, enkä minä niitä osannut
soittaa. Enkä välittänyt osata, koska en pitänyt sellaisesta
musiikista, se ei vaan iskenyt minuun.
Kyllähän
ne kivalta kuulostavat sellaisen soittamina, joka niitä osaa
esittää, mutta itse en erityisen innostunut ole niitä ollut
koskaan kuuntelemaan enkä soittamaan.
Varmasti
meillä monella on monenlaisia ennakkoluuloja nyt varmasti myös
Uuden Suomen puolella, odotellaan, minkälaista blogia minä
seuraavaksi teen, ja että onko ihan syytä perustaa toinen profiili
ja jättää sinne mainitsematta se, että olen perussuomalainen tai
joku muu, koska se jo heti tiputtaa tietyt ennakkoasenteet eli
luulotaudin pois.
Koska
on olemassa paljon ilkeämielisiä ihmisiä, jotka haluavat tahallaan
tehdä kiusaa ja näin saada eri poliittisen kannan edustajat
vaiennettua.

